Kuivilanvuori: Isonkyrön Blåkulla

Se on Kuivilanvuori Isossakyrössä. Paholainen asuu siellä tasanteen alapuolella. Siellä näin neljä muuta naista, joista yksi on Smedsbystä, toinen Singsbystä, kolmas Sundomista ja neljäs Kaukolasta. Siellä he kokoontuvat pääsiäisenä, juhannuksena ja pitkäperjantaina.
— Marketta Parkoinen

Kuivilan kylässä Isossakyrössä sijaitseva Kuivilanvuori kohoaa jylhänä pohjalaisen “aakeen laakeen” keskellä. Nykyään vuorella kasvaa melko paljon kasvillisuutta, mutta kalliot ovat silti vaikuttavat.

Kuivilanvuorella on entisaikaan poltettu pääsiäiskokkoja, kunnes paikallinen kirkkoherra on tämän kieltänyt. Ei tiedetä varmasti, onko vuorta pidetty pyhänä paikkana esikristillisellä ajalla. Tähän viittaisi ainakin 1600-luvulla elänyt käsitys Kuivilanvuoresta paholaisen asuinpaikkana, sillä kansanuskon pyhiä paikkoja demonisoimalla kirkko pyrki kitkemään vanhoilla uhripaikoilla käymistä. Entisistä pyhistä paikoista tuli nyt ihmisten mielissä kirottuja, pelottavia paikkoja.

Kuivilanvuori mainitaan oikeuden pöytäkirjoissa vuonna 1657. Tuolloin Suomeenkin oli levinnyt Euroopassa riehuva noitahysteria ja Pohjanmaalla käytiin oikeutta useita noituudesta epäiltyjä vastaan. Yksi heistä oli vaasalainen kerjäläisnainen Marketta Pietarintytär Parkoinen. Häntä syytettiin sairauden aiheuttamisesta noitakeinoin Kirsti Rolofintyttärelle, joka oli pahojen vatsakipujen päätteeksi synnyttänyt neljä “sammakonkaltaista” oliota.

Yhdellä oli voita ja toisilla muuta mitä kelläkin niin, ettei sieltä mitään puuttunut. Siellä he vannovat ja antavat sille niin, että se saa osuutensa heti. Siellä tehdään tili, juodaan ja tanssitaan.
— Marketta Parkoinen

Aluksi Marketta kielsi kaiken, mutta useat seikat olivat häntä vastaan. Todistajat kertoivat isokyröläisen tietäjän osoittaneen vedestä katsomalla Marketan syylliseksi Kirstin vaivoihin. Marketta oli suuttunut Kirstille, koska ei ollut saanut tältä pyytämäänsä voita, ainoastaan solvaukset. Marketta oli myös uhkaillut Kirstiä: “sinä tulet sulamaan niin kuin voi sulaa ruukussa”. Marketta myönsi nyt, että oli tahattomasti aiheuttanut Kirstin sairauden: hänen epäonninen syntymäajankohtansa aiheutti sen, että jos hän toivoi pahaa jollekin, niin myös tapahtui.

Lisäkuulustelujen ja luultavasti myös fyysisen painostuksen päätteeksi Marketta teki ratkaisevan tunnustuksen ja myönsi noituneensa Kirstin paholaisen avulla. Kaiken lisäksi hän kertoi olleensa paholaisen palveluksessa jo 13 vuotta, osallistuneensa noitasapattiin Kuivilanvuorella ja ilmiantoi useita muita naisia. Käsittelyn edetessä Marketan puheet kävivät yhä sekavammaksi, ja hän saattoi oikeudenistunnon aikanakin vaipua “muihin maailmoihin”, jolloin hän kertoi käyneensä tapaamassa paholaista.

Pohjanmaallakin tunnettiin jo Keski-Euroopan uskonoppineiden teoria, jonka mukaan (naispuoleiset) noidat olivat liitossa paholaisen kanssa. Tähän liittyi ajatus noitasapatista: paholaisen irvokkaasta juhlasta, jossa maksettiin veroja, syötiin, juotiin ja irstailtiin. Kyse oli Suomessa uudesta käsityksestä, sillä vanhastaan sana “noita” rinnastui tietäjään, samaaniin tai parantajaan. Suomessa suuri osa noituudesta tai taikuudesta syytettyjä olikin miehiä. Noitasapattiin osallistumisesta epäiltiin kuitenkin nimenomaan naisia.

Ruotsissa noituudesta syytetyt ja juttujen todistajat kertoivat noitasapatin tapahtuvan Blåkullassa, joka oli kaukaisuudessa siintävä vuori, mäki, kivi tai kukkula. Suomalaisessa noitaloressa Blåkullaa vastaa Kyöpelinvuori. Paikka sijaitsi kaukana, tutun elämänpiirin rajoilla. Kuivilanvuori oli tällainen paikka Vaasassa majailleelle Marketalle. Marketta kertoi kuulustelussa, että hänen tuntemansa noidat matkastivat Kuivilanvuorelle vasikoilla ja hän itse lensi sinne porsaalla.

Mutta miten Marketan sitten kävi? Vaasan raastuvanoikeus tuomitsi Marketan maksamaan 60 markan sakot noituudesta, sillä hän ei ollut aiheuttanut kenenkään kuolemaa. Turun hovioikeus oli tuomiosta kuitenkin eri mieltä. Marketan maallinen vaellus päättyi elokuussa 1658, jolloin hänet mestattiin syntiensä tähden samalla kertaa toisen noituudesta tuomitun, Marketta Ristontytär Punasuomalaisen kanssa. Heidän ruumiinsa poltettiin ladossa.

Oliko Kuivilanvuori tunnettu yleisemminkin pahuuden pesäpaikkana, vai oliko kyse yhden kerjäläisnaisen kuvitelmasta? Yleisen käsityksen puolesta puhuu se, ettei oikeus lainkaan kyseenalaistanut Marketan tarinaa Kuivilanvuoresta. Tässä riittää pohtimista kerrakseen.

Kuivilanvuori on ehdottomasti nykyaikanakin kesäretken arvoinen paikka, eikä sinne päästäkseen tarvitse osata lentää vasikalla. Aja ensin Perttiläntietä (reitti 7200) ja käänny Kuivilantielle. Polku vuorelle lähtee Kuivilantien alkupäästä, vuoren juurelta. Samalla reissulla voi ihailla Kyrönjoen maisemia ja poiketa vaikka Isonkyrön vanhalla kirkolla ja Kyrö Distillery Companylla, jotka sijaitsevat aivan lähellä.

Oletko jo käynyt Kuivilanvuorella? Mistä kohteesta haluaisit lukea blogitekstin? Jätä kommentti alle!

Lähteet:

Marko Nenonen ja Timo Kervinen: Synnin palkka on kuolema. Suomalaiset noidat ja noitavainot 1500-1700-luvuilla. Otava 1994.

Armas Luukko: Vaasan historia I, 1606-1721. Vaasan kaupunki, 1971.

Jari Eilola: Rajojen noituus ja taikuus. Teoksessa Paholainen, noituus ja magia - kristinuskon kääntöpuoli. Toim. Sari Katajala-Peltomaa & Raisa Maria Toivo. SKS 2004.

Taivaannaula ry:n kansanuskon pyhiä paikkoja kartoittavan hankkeen keräämät tiedot Kuivilanvuoresta.

Kiitokset Taivaannaula ry:lle tiedoista!

Noituudesta tuomitun Marketta Parkoisen mukaan paholainen asui Kuivilanvuorella.

Noituudesta tuomitun Marketta Parkoisen mukaan paholainen asui Kuivilanvuorella.

Lampaat ovat ennen pitäneet kasvillisuuden matalampana.

Lampaat ovat ennen pitäneet kasvillisuuden matalampana.

Kuivilanvuoren yläosiin pääsee kallion muodostamaa harjannetta pitkin.

Kuivilanvuoren yläosiin pääsee kallion muodostamaa harjannetta pitkin.

Kuivilanvuoren päältä aukenee maisema lakeudelle.

Kuivilanvuoren päältä aukenee maisema lakeudelle.