Kuivilanvuori: Isonkyrön Kyöpelinvuori

“Se on Kuivilanvuori Isossakyrössä. Paholainen asuu siellä tasanteen alapuolella. Siellä näin neljä muuta naista, joista yksi on Smedsbystä, toinen Singsbystä, kolmas Sundomista ja neljäs Kaukolasta. Siellä he kokoontuvat pääsiäisenä, juhannuksena ja pitkäperjantaina. ”

— Marketta Parkoinen

Kuivilan kylässä Isossakyrössä sijaitseva Kuivilanvuori (tai Kuivilankallio) kohoaa jylhänä pohjalaisen peltomaiseman keskellä. Nykyään vuorella kasvaa melko paljon kasvillisuutta, mutta kalliot ovat silti vaikuttavat. Entisaikaan Kuivilanvuorella on kokoonnuttu ja poltettu pääsiäiskokkoja.

Kuivilanvuori mainitaan oikeuden pöytäkirjoissa vuonna 1657. Tuolloin vaasalainen kerjäläinen Marketta Pietarintytär Parkoinen oli syytettynä sairauden aiheuttamisesta noitakeinoin Kirsti Rolofintyttärelle, joka oli pahojen vatsakipujen päätteeksi synnyttänyt neljä “sammakonkaltaista” oliota.

“Yhdellä oli voita ja toisilla muuta mitä kelläkin niin, ettei sieltä mitään puuttunut. Siellä he vannovat ja antavat sille niin, että se saa osuutensa heti. Siellä tehdään tili, juodaan ja tanssitaan.”

— Marketta Parkoinen

Kaatumatautinen Marketta vangittiin ja häntä kuulusteltiin useaan otteeseen. Tämä johti lopulta tunnustukseen. Sekavalta vaikuttanut Marketta kertoi myös olleensa paholaisen palveluksessa jo 13 vuotta ja osallistuneensa paholaisen juhliin Kuivilanvuorella. Hän ilmiantoi myös muita naisia, joita oli vuorella nähnyt. Marketta kertoi kuulustelussa, että hänen tuntemansa noidat matkastivat Kuivilanvuorelle vasikoilla ja hän itse lensi sinne porsaalla.

Kuivilanvuorelle voi kiivetä kivistä “tietä” pitkin.

Ruotsissa noitasapatin ajateltiin tapahtuvan Blåkullassa, joka oli kaukaisuudessa siintävä vuori, mäki, kivi tai kukkula.Myös suomalaisissa noitaoikeudenkäynneissä puhuttiin Blåkullasta, mutta kotimainen perinne tuntee myös Kyöpelinvuoren pahojen olentojen asuinpaikkana.

Marketan maallinen vaellus päättyi elokuussa 1658, jolloin hänet mestattiin syntiensä tähden samalla kertaa toisen noituudesta tuomitun, Marketta Ristontytär Punasuomalaisen kanssa. Heidän ruumiinsa poltettiin ladossa.

Ajatukset paholaisen kanssa liittoutuvista noidista ja noitasapatista liittyivät tuolloin melko uuteen, uskonoppineiden muotoilemaan noituuskäsitykseen, joka oli rantautunut Suomeen Ruotsin kautta. Noitasapatti oli paholaisen irvokas juhla, jossa maksettiin veroja, syötiin, juotiin ja irstailtiin monin tavoin. Ajatus oli vieras vanhalle suomalaiselle perinteelle, jossa sana “noita” rinnastui samaaniin tai tietäjään. Suomessa suuri osa noituudesta tai taikuudesta syytettyjä olikin miehiä. Noitasapattiin osallistumisesta epäiltiin kuitenkin nimenomaan naisia.

Paholaisen kerrotaan asuvan Kuivilanvuorella.

Kuivilanvuori on ehdottomasti nykyaikanakin retken arvoinen paikka, eikä sinne päästäkseen tarvitse osata lentää vasikalla. Aja ensin Perttiläntietä (reitti 7200) ja käänny Kuivilantielle. Polku vuorelle lähtee Kuivilantien alkupäästä, vuoren juurelta. Samalla reissulla voi ihailla Kyrönjoen maisemia ja poiketa vaikka Isonkyrön vanhalla kirkolla ja Kyrö Distillery Companylla, jotka sijaitsevat aivan lähellä.

Lähteet:

Marko Nenonen ja Timo Kervinen: Synnin palkka on kuolema. Suomalaiset noidat ja noitavainot 1500-1700-luvuilla. Otava 1994.

Armas Luukko: Vaasan historia I, 1606-1721. Vaasan kaupunki, 1971.

Jari Eilola: Rajojen noituus ja taikuus. Teoksessa Paholainen, noituus ja magia – kristinuskon kääntöpuoli. Toim. Sari Katajala-Peltomaa & Raisa Maria Toivo. SKS 2004.

Taivaannaula ry:n pyhiä paikkoja kartoittavan Hiisi-hankkeen keräämät tiedot Kuivilanvuoresta.

Kiitokset Taivaannaula ry:lle tiedoista!

EDIT: Julkaistu ensimmäisen kerran 29.4.2019. Lue lisää aiheesta kirjastani Noitia, kalloja, vedenhenkiä – Maaginen matkaopas Pohjanmaalle.

Ethän käytä valokuviani luvatta!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Shopping Cart
Vieritä ylös